Omat sävelkyhäelmät ovat olleet osa musiikillista pirskahteluani teini-iästä asti. Vuosina 1986–89 syntyivät monet heavy-kappaleeni silloiselle bändille: I´m in love with rock´n´roll, Get drunk, I´m macho ja monet muut enemmän tai vähemmän kieli poskessa riimitellyt, Van Halen –vaikutteiset boogiet. 1990-luvun alussa haahuilin genrejen väliä innostuttuani jazzin maailmasta ja tein muutamia kappaleita kvartetillemme samaan aikaan kun innostuin yrittämään joitain näennäis-moderneja soolo- ja kamarimusiikkikappaleita. Sitten jätin säveltämisen pitkäksi aikaa – pääasiassa koska ystäväpiirissä oli kymmeniä oikeita säveltäjiä, joiden teoksien kimpussa tulin viettämään riittävästi aikaa. Uskallus omien sävellysten tekoon ja käsityötaidon kehittyminen satojen sovitustöiden myötä avautui kunnolla vasta joskus vuoden 2019 lopulla. Vuonna 2020 olikin sitten sopivasti paljon vapaa-aikaa omien sävellysideoiden toteuttamiselle ja nyt kun pää on avattu niin teen inspiraation iskiessä ja kiireettä sellaista musiikkia mitä tuntuu tulevan. Kuten somessa heittämääni kysymykseen ”saako tällaista edes säveltää?” vastasi yksi vanha bändikaverini ”Saa! Ja pitääkin!”

Syksyllä 2020 Risto-Matti Marin erehtyi kysymään Cathedral-sävellykseni esityksen kuultuaan josko olisin ajatellut pianolle kirjoittamista. Olinhan minä ja kysymys potkaisi inspiraation käyntiin. Tein muutamassa päivässä harjoitukseksi Preludisarjan ja heti perään innostuneen tilan yhä jatkuessa elokuvallisen sarjan Cinema Suite. Tässä teoksessa huomaan musiikillisen taustani melko rauhassa saaneen tulla omaksi äänekseni. Törmäsin aiemmin modernin estetiikan seinään yrittäessäni väkisin ohjata alkuidullaan olevia sävellys-yritelmiäni lukemattomien säveltäjäystävieni tyylillisille jalanjäljille – nyt koetan vapaasti antaa tulla paperille sellaista kieltä joka olisi minua itseäni. Fantasy-osa on nimensä mukaisesti vapaasti etenevä, improvisatorinen avaus sarjalle. Godzinsky-henkinen Ballad for George syntyi yhden tunnin aikana vanhempieni pianon ääressä äitini kuunnellessa sohvalla. Finaali Funky Town sai inspiraationsa eräästä Dream Theater –yhtyeen riffistä mutta lähti sitten omille jazz/funk-poluilleen.

Saksofonisonaatti City Nights on ”musiikkia kuvitteelliseen elokuvaan”. Ensimmäisen osan takaa-ajomusiikki, blues-vivahteet ja muutama nöyrän vaatimaton kumarrus Chick Corea Elektric Band –unisonojen suuntaan saavat seuraa toisen osan raukeasta teemasta ja finaalin hävyttömästä groovesta.

Sonatina pianolle syntyi tammi-helmikuussa 2021. Annoin ”fiiliksen viedä” ja katsoin mitä tapahtuu. Alkuosan pari motiivia elelevät aikansa, sitten ”lattarirakkauteni” ottaa vallan. Välillä on ohikiitävää fuugaa ja pateettista koraalia, mutta sitten keinahdellaan svengaavaan loppuun.

Laulusarja lähti syntymään marraskuun alussa 2021 ensimmäisen sävellyskonserttini jälkimainingeissa. Olin pitkään miettinyt miten saisin yhdistettyä kahden hyvän ystäväni ja hienon muusikon soinnit, jotka eri yhteyksissä musisoidessani olivat jo lukemattomien esiintymisten myötä tarttuneet päähäni. Risto-Matti kantaesitti kaksikin pianosävellystäni edellä mainitussa konsertissa, Pauliina puolestaan oli yleisön puolella. Onnistuneen konsertin jälkeen esitin ideani Pauliinalle ja muutamaa päivää myöhemmin kysyin josko hänellä olisi omia tekstejä ”elämän, rakkauden, kaipauksen, kuoleman, sielunvaelluksen ja muiden kevyiden aiheiden parista”. Aavistin oikein – juuri sellaisia tekstejä löytyi mitä tarvitsinkin.
Laulusarjassa on pianon lisäksi soittimena saksofoni, jonka tehtävänä on milloin kommentoida rouhein elämänäänin tai olla omassa laulavassa roolissaan, milloin toimia vaeltavan sielun äänenä jostain kaukaisesta, elämän ja kuoleman välisestä tilasta.

Olli-Pekka Tuomisalo 2023