Suomen ortodoksinen kanttorikuoro (SOKK) on Ortodoksisten kanttorien liiton ylläpitämä kuoro, joka koostuu kirkkomusiikin ammattilaisista sekä kokeneista kuorolauluavustajista. Kuoro harjoittelee periodiluonteisesti ja siinä laulaminen on tärkeä osa ortodoksisten kanttorien toimenkuvaa sekä täydennyskoulutusta. Kanttorikuoron tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ortodoksista kirkkomusiikkia Suomesta ja maailmalta tyylinmukaisesti. Vuonna 2022 Ortodoksisten kanttorien liitto ry vietti 90-vuotisjuhlaansa, ja juhlan kunniaksi kanttorikuoro äänitti uuden levyn Riihimäen varuskuntakirkossa.

“Kanttorikuoro on tällä hetkellä erinomaisessa iskussa: sen sointi on hieno yhdistelmä isoa venäläistyyppistä katedraalikuoroa ja homogeenisen pohjoismaisen kamarikuoron solakkuutta.”
- Musiikkitoimittaja Risto Nordell


SOKK:n juhlalevy yhdistelee sekä perinteistä että uutta ortodoksista kirkkomusiikkia kotimaasta ja maailmalta. Pekka Attinen ja Boris Jakubov olivat autonomisen kirkkomme alkuvuosikymmenten säveltäjiä, joiden käsialaa ovat ensimmäiset suomenkieliset kirkkolaulusävellykset. Peter Mirolybov oli mm. Pekka Attisen sävellysoppilaita. Mirolybovin laajasta tuotannosta osa on tyyliltään liturgiseen käyttöön soveltuvaa ja osa enemmän konserttitarkoitukseen. Levyllä kuultava veisu Jumalan äidille lukeutuu hänen liturgisempaan tyyliinsä.

Tamperelainen ortodoksisen musiikin mestari Leonid Bashmakov oli viimeinen Suomessa perusteellisen säveltäjäkoulutuksen saanut musiikin moniammattilainen, jonka laajassa liturgisessa tuotannossa yhdistyvät slaavilainen kuoroperinne ja suomalainen sävellystyyli. Levyllä olevat Jumalansynnyttäjän kiitosvirsi ja Herran rukous kuuluvat hänen julkaisemattomaan materiaaliinsa.

Bysanttilaisen sävelmän Pyhä Jumala -veisu on saanut hienon harmonisen taustan Heikki Hattusen kädestä. Hattunen toimi pitkään Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttorina ja työskentelee nykyisin tenorilaulajana Suomen Kansallisoopperassa. Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanttori Aleksi Suikkanen kertoo säveltämänsä hautauspalveluksen kontakin musiikillisten ratkaisujen kuvastavan kirkasta surumielisyyttä ja uuden elämän toivoa.

Säveltäjä Arvo Pärt ei juuri esittelyjä kaipaa. Hänen minimalistinen, mietiskelevä, ajaton sävellystyylinsä on jo hyvin laajasti tunnettua, ja tämänkin levyn teoksessa Triodion, osa 1 on näitä piirteitä, mutta toisaalta myös vahvaa, jopa dramaattista kuoron käyttöä. Alfred Schnittke on Pärtin ohella toinen ohjelman suurista säveltäjänimistä. Levyllä kuultava Kolme hengellistä laulua edustaa hänen näkemyksiään ortodoksisesta jumalanpalvelusmusiikista, joka vaikutti häneen lapsuudesta saakka.

Rovasti Andrei Bondarenko edustaa aikamme venäläistä ortodoksista musiikkia. Tyylillisesti hän liikkuu sujuvasti perinteisen slaavilaisen ja oman aikamme tonaalisen musiikin välillä. Serbialaista Stefan Mokranjacia pidetään serbialaisen romantiikan ajan taidemusiikin isänä sekä yhtenä aikansa suurimmista serbialaisista säveltäjistä, mutta hän toimi aktiivisesti myös kirkkomusiikin saralla. Levyllä kuultava Alliluija on osa hänen Johannes Krysostomoksen liturgia -sävellyskokonaisuuttaan. Virolainen Cyrillus Kreek sävelsi kuoromusiikin saralla muun muassa sakraaliteoksia, josta yksi tunnetuimmista on Taaveti laulud (Daavidin psalmit). Kokoelma sisältää useita ortodoksiseen vigiliaan kuuluvia lauluja psalmien teksteihin, kuten levyllä kuultavan alkupsalmin, luomispsalmin 104 Kiita mu hing Issandat (Kiitä sieluni Herraa).

Kiinnostava ukrainalaissäveltäjä Tatjana Jašvili on saanut koulutuksensa Moskovan konservatoriossa mutta asuu tällä hetkellä Itävallan Grazissa sotaa paossa. Jašvilin teoksissa erityisen hienoa on taidokas harmonian käsittely, vahvat melodiat ja pitkälinjaiset jännitteet sekä niiden purkautuminen. Osoittaakseen tukensa säveltäjälle Suomen ortodoksinen kanttorikuoro tilasi häneltä uuden sävellyksen Ylistäkää Herraa taivaista, joka yhdistää rytmisiä kansanmusiikin elementtejä ja ylistyksen riemua haastavassa maailmantilanteessa. Sen lisäksi levyllä kuullaan hänen sävellyksensä Svjatyj Bože (Pyhä Jumala) ja Iže heruvimyi (Kerubiveisu).


Kuoroa johtava Rita Varonen on valmistunut diplomikuoronjohtajaksi Budapestin Liszt-Akatemiasta ja toimii nykyisin lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hänellä on laaja kokemus konserttien johtamisesta eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, ja hänen kuoronsa ovat menestyneet niin kansallisissa kuin kansainvälisissä kilpailuissa. Varonen on saanut useita palkintoja ja ansiomerkkejä uransa aikana, ja hänet on valittu Vuoden kuoronjohtajaksi vuonna 2004. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat myös hänen johtamansa kuorot, kuten Kamarikuoro Cantinovum ja Jyväskylän Oopperakuoro.

Suomen ortodoksinen kanttorikuoro